Idol post: Candy Candy

Käsi ylös, joka muistaa Candy White Adleyn. Minulle Candy oli iso osa lapsuutta; omistan kaikki kyseisen sarjan suomenkieliset jaksot ja osaan ne suurinpiirtein ulkoa (äitinikin muistaa, sen verran tuli niitä tahkottua läpi).

Candy Candy on Kyōko Mizukin ja Yumiko Igarashin luoma manga-sarja, jonka ilmestyminen alkoi vuonna 1975. Sarjan pohjalta on 70-luvulla tehty myös TV-anime ja myöhemmin elokuva, joka ei perustu ollenkaan mangoihin, vaan siihen on keksitty ihan uusi juoni. Sarjaa on julkaistu myös suomeksi dubattuna VHS-kaseteilla 80- ja 90-luvuilla. (Wikipedia)

Candy White on pieni orpotyttö, joka hylättiin Poninkoti-nimisen orpokodin edustalle. Samana päivänä Poninkodille hylättiin myöskin Candyn paras ystävä Annie. Heidän tiensä eroavat kuitenkin kun Annie adoptoidaan rikkaaseen perheeseen, eikä saa pitää enää yhteyttä Poninkodissa asuviin ystäviinsä.
Candy tapaa unelmiensa prinssin ja hänet adoptoidaan Leganien perheeseen. Kuten arvata saattaa, kaikki ei kuitenkaan suju suunnitelmien mukaan. Candyn elämä on täynnä draamaa, romansseja ja surujakin. Eipä tämän enempää juonipaljastuksia. ;)
Candy Candy on vaikuttanut minuun ehkä luvattomankin paljon. Pidän edelleen sarjassa esiintyneen Anthonyn kaltaisista prinssipojista, Haluaisin isot kiharat hiukset ja ehkä rakkaus leveisiin helmoihinkin juontaa juurensa lapsuuden VHS-kaseteista.
Candyn luonteessakin on paljon ihailtavaa; hän haluaa auttaa heikompiaan ja pitää pintansa vaikeissakin tilanteissa. Hän ei luovuta heti ensimäisen vastoinkäymisen tultua eteen vaan yrittää viimeiseen asti.
Muistatteko te Candyn? Kuka on teidän lapsuuden idolinne?

I don't care if I am freckle-faced and I like my flat nose. I love being tomboyish and mischievous, I love racing and skipping. I am, I am, I am Candy! When I'm all by myself, I feel a little bit lonely. At times like that, I stare at the mirror, and say this: Smile, smile, smile Candy. Say goodbye to your crying face, isn't that right, Candy Candy?